sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Neljän Kuun Massakausi

Kun Hugh Jackman on mutanttileffasarjan kuvauksissa, hän heräilee käymällä äärikylmässä suihkussa. Kun minä yritän saada inspistä uuten blogikirjoitukseeni, käyn naurettavan kylmällä säällä lenkillä pelkässä t-paidassa ja shortseissa. Ja lenkki itsessäänkin kesti ehkä 15 minuuttia.

Ihmettelet ehkä vähäistä pukeutumistani. Britit eivät tunne kylmää. He liikkuvat hyvin vähissä vaatteissa olivat he sitten menossa urheiluradalle, tai sille paremmalle radalle. He ovat jonkin sortin superolentoja. Tai sitten he säästävät roposiaan narikalla, kun eivät tuo takkia mukaan. + 5 asteella ei sen väliä.

Olen itsekin vaiheittain vähentänyt vaatetustani ulkoillessani. En enää käytä kaulahuivia, ja takin alla saattaa olla vain t-paita. Pohjoismaisena luulin, että kestän kylmää mutta nämä paikalliset vievät kyllä voiton. Kai GB oli syystä suurvalta aikoinaan.

En oikein tiedä miten jatkan tätä blogia, sillä en koe tarvetta käydä kronologisesti läpi viikon tapahtumia. En ainakaan säännöllisesti.
Päätin, että kerron eri asioista jotka tulevat mieleeni täällä ollessani. Aloitan ruokailusta täällä, sillä kuten moni tietää, syön paljon. Olinhan vielä pari vuotta sitten opinahjoni Undisputed Champion of Overeating, kunnes nuoremmat kundit päihittivät päihittivät minut lajissa, jossa kerrankin olin hyvä.

Saamme täällä kolme ateriaa arkipäivisin ja ruoka täällä on hullun epäterveellistä! Ja minua hävettää myöntää, että olen siitä aivan ekstaasissa. Aamupala on perinteinen British breakfast (kananmunineen, pekoneineen, valkoisine papuineen). Lounaaksi saa ohjelman mukaan "hot protein meals", jotka tähän mennessä ovat edustaneet roskaruuan tähtikaartia: pizza, hampurilainen, fish&chips. Illallinenkin on "hot protein meal", mutta sitä kehtaa jo kutsua oikeaksi ruuaksi. Pääruoka annostellaan lautaselle.

Hyvää tässä on se, että salaattipöytä on vapaa, ja lisukkeita saa ottaa loputtomasti. Ja laatu on oikein hyvää. Jokaisen aterian yhteyteen kuuluu myös kaksi hedelmää, jotka voi syödä esim kirjastossa. Yleensä lautaseni on niin täynnä etten vaan saa sitä yhtä banaania mahdutettua. Huonoa tässä on se, että lämminaterioihin kuuluu makea jälkkäri. Ja se, ettei aamupalalla kukaan valvo kuinka paljon pekonia lautaselleni pistän. Kaipaan ulkoista kontrollia! My main man, M Foucault, where you at!? Niin ja lisäksi, kasvisvaihtoehdot on aika hanurista.

Siis, en ikinä uskonut sanovani tätä, mutta alan jo kyllästyä pekonin makuun. Onneksi on muitakin vaihtoehtoja, mutta oon vähän hullaantunut. Kelaa nyt: Olet jo maksanut ruokailusta neljän kuukauden edestä, tottakai otat kaiken friteeratun tietäen, että jopa Homer Simpson tuomitsisi. Homer voisi kertoa minulle että kannattaa ehkä vähän katsoa mitä mahaani pistän. Eli Homer, joka pistää voita kahviinsa.

...

Olen sanaton. Butter in my coffee on mun lemppariläppä keltaisen perheen telkkarisarjasta ja etsin siis linkkiä siihen kohtaukseen. Mutta löysin tämän https://www.youtube.com/watch?v=V28FMhk8wQg . Is this a thing?

Toisaalta en ehkä vaan oo tarpeeksi fiksu tajuamaan, että tuo on läppä. Onko? Moving on.

Sanoin monelle kaverille, että aion palata Suomeen timmissä kunnossa, sillä LoveBrah (tai Loughborough University, jos olet kalkkis) on tunnetusti (hehe  ei kukaan tunne tätä paikkaa) urheiluyliopisto. Tavoitteena oli kehittää lihaksia ja palata 100-kiloisena.

Tämä tulee todennäköisesti toteutumaan, mutta ehkä eri tavalla kuin olin ajatellut. "Brendan gained 8 kilos while here, it's insane!", joku varoitteli minua. Oh god. Siitä siis kirjoitukseni otsikko "Neljän Kuun Massakausi", joka sattumoisin on tulevan raudanpumppaus-hooceebändini EP:n nimi, joka viittaa mun lihomiseeni.

Viikonloppuisin emme siis saa safkaa vaan se pitää tehdä itse. Ja äiti sanoi, ettei aio lähettää postissa mulle ruokaa, joten se pitää kai sitten tehdä itse.
Pilailen! Tykkään kokkaamisesta, ja omasta mielestäni olen ihan hyvä keittiössä. Minulle kokkailu on sitä, että näkee mielessään kokonaisuuden ja tuo eri komponentit yhteen, jotta saa aikaan orgastisen hyvän lopputuloksen. Mutta jokainen yksityiskohta on yhtä tärkeä kuin toinen, eikä mitään saa jättää huomiotta, muuten ei synny mitään nautintoa. Tämä muistuttaa minua toisesta lempipuuhasta... Btw en tiedä onko orgastinen oikea sana. Enkä usko, että se sitä on. Eikä oikein kiinnosta Suck it!

Eiku ilmeisesti se on.. daamn.  http://www.suomisanakirja.fi/orgastinen

No vastapainoksi päätin, että teen viikonloppuisin kasvisruokaa. Se menikin ihan pipariksi. Asuntolan keittiö on ihan mahdoton! Keittiötarvikkeisiin kuuluu mikro, hella, vedenkeitin. Ja hieman veitsiä, haarukoita ja parisen lautasta. Täällä on jääkaappi, johon ei oikein mahdu mitään omaa tavaraa. Missä on kaikki tarvikkeet?

Yläkerran keittiöstä taas löytää keittiöveitsiä ja leikkuulautaa, mutta ihan järkyttävässä kunnossa. Jos en tuntisi naapureitani paremmin luulisin, että yläkerran keittiö on narkkarin kolme vuotta sitten hylkäämä. Mutta siellä asuu siis kymmenen 19-vuotiasta opiskelijapoikaa. Hauskoja tyyppejä, mutta get your shit together! t Vanhus (lisää ikäasioista myöhemmässä kirjoituksessa.)
Kuten SnapChat-seuraajani tietävät (etsi mua nimellä "Cottbert", juttuni ovat toisinaan aika hauskoja), keittiöveitsi oli tylsempi kuin latinanopettaja mustamaijapelissä ja ruuan valmistaminen oli hemmetin haastavaa. Ensi viikolla ostan kunnolla keittiötarvikkeita ja vaikka lahjoitan ne tälle paikalle. Tai utelen saisko parempaa tavaraa. Se tältä erää!

Yritän siis jatkossa kertoa monipuolisesti eri havainnoista, enkä aio edetä kronologisessa järjestyksessä. Tulevaa matskua:
- ikäkriisi vol 3
- We are not VIKINGS!!! and the weird misconception of being a Finn
- kuinka luen Suomen uutisia vaihtarina ja ajatuksia Some-aikakauden apokalypsinjulistuksesta
- epäkiinnostavaa faktaa uusista kavereista
- haha, you had it coming: saatanasti ajatuksia tulevista sarjisfilmatisoinneista! Myös phdintaa sarjisleffakulttuurin aiheutttamasta ähkystä ja "true" fanien menetetystä hegemonisesta asemasta
- Tom Hardy, ihannemiess, vai käärme, joka vie kielletylle polulle?

kiitos että avasit kirjoitukseni ja ehkä jopa luit sen. Otan mielellään palautetta sisällöstä: oliko liian pitkää, oliko tylsää luettavaa. Jos olet Liisa Vartiainen, onko mun suomen kielen taito yhtään parantunut? Huonontunut?

Niille joita kiinnostaa, alla linkki ruokalan menuuhun:
http://www.lboro.ac.uk/services/campus-living/food-drink/halldiningfooddiaries/cateredhallmenu/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti